Meidän laumalle on tapahtunut paljon muutoksia.
Suurimpana, lauma muutti Kärkölän pikku kylästä Lahteen isoimmille vesille. On huomattavasti isompi asunto ja kaikki palvelut lähellä, ja löytyy myös mukavia lenkki paikkoja, jokskin ei olla kauheesti viel lenkki paikkoja koluttu, mutta pikku hiljaan!
Ja kuten varmasti jo jotku on miettinyt ja ihmetellyt, kun ei Remusta ole pal missään kuvissa etc. näkynyt. Ja eipä ole edes enään blogissa sille omaa sivua. Ihmiset jotka mut ja mun lauman tuntee, tietää että mä olen jo pitkään miettinyt Remukselle uuden kodin etsimistä. Remus ei selkeesti ollut lauma koira, se toisinaan oli hyvinkin iloinen ja sosiaallinen, mutta harvemmin. Ja kun jäi ehkä vähän muiden koirien jalkoihin. Ja Remushan ei pahemmin tule juttuun vieraiden koirien kanssa, ja esim. Voroa se ei ollut vieläkän hyväksynyt. Lopullinen päätös uuden kodin etsintään tuli, kun nypin ja siistin kaikki käppänät kerralla, ja jouduin hakemaan lääkäristä helpotusta mun selkään joka joutuu pöytä hommissa kovin epäerkoonisiin asentoihin. Eka meinasin Fleurillekkin etsiä kodin, kivut oli niin hurjat selässä, mutta Kiia lupasi auttaa Fleurin ja Riesun turkkejen siistimisessä. Luopuminen ei mulle lopulta ollut kovinkaan vaikea, koska Remus pääsi erittäin ihanan perheen ainokaiseksi koiraksi, meidän Milla sen sijaan vieläkin välillä sanoo että on niin hirmuinen ikävä, mutta Fleuri ja Voro on nyt korjaillut Remuksen jättämää aukkoa neidin sydämmessä.
Remus tosiaan on nyt reilun kuukauden elänyt Forssassa ison perheen ainokaisena koirana, ja siitä on tullut ihan eri koira kun mitä meillä ollessa. Se on mm. lopettanut remmi rähjäämisen (joo voi olla mun koulutuksessakin vika, toki Riesu ei ole mikään remmirähjä, vahvemmin epäilen että sen asenne muihin ihmisiin/koiriin ilman laumaa on erilainen) ja se ei möykkää ulkoa/rappukäytävästä kuuluville äänille. Ja mikä ehkä parasta, sen uusi perhe rakasta sitä ihan hirmuisesti ja se jos mikä lämmittä mun mieltä, ja tekee mulle vahvemmin uskon että päätin oikein <3
Mutta tällä lauma kokoon panolla siis jatkamme eteen päin :)
Mätsäreiskin käytiin Voron kanssa tuossa viime lauantaina. Mutta eipä se sit kovin kummosesti menny, SIN ei sij. Mutta mä olin pojan pöytä toimintaan tyytyväinen, se ei enää yrittäny kammeta sieltä alas/syliin. Mutta se seisominen...mä alan olee epätoivonen että miten mä sen saan toimiii. Lauantaina on Lahti KV edessä, mutta eiköhän myö tolla esiintymisellä saada vaan lämmintä kättä!
Palailen kun on jotain palailtavaa!
