Juuh eilen aamulla (nukkumattoman yön jälkeen) starttasin auton ja lähdettiin Voron kanssa kohti Jyväskylää, matkalla Karismasta napattiin kyytiin Sari ja Voron veli Kalevi (ADB Cadillac). Matka meni mukavasti, kahvia ja namii haettiin Vaajakosken abc:lta mukaan. Perillä löydettiin suht hyvin parkkipaikka ja samoin myös kehä, jossa olikin jo suurin osa AD-tiimiä paikalla.
Junnu urokset alkoi heti pentuluokan jälkeen (jonka voitti Voron veli puoli ADB Hunter, onnea!). Veli Kalevi oli eka arvostelussa ja sai ERIn ja sitten oli Voron vuoro. Liikkeet meni taas tosi hienosti kuin myös paremmin oli jo pöydällä, olen siihen tyytyväinen, mutta se seisominen -.- Joko se länkätti miten sattuu tai sit korvat oli päätä myöden, mutta joka tapauksessa ERI napsahti. Luokassa ei ollutkan kuin enää 2 koiraa meidän jälkeen ja sitten oli kilpailu luokka jonka ihme kyllä Voro voitti (Kalevi oli kolmas) ja sai päälle SA:n.
Marika (Olavi iskän palvelusväki) kokeili Voron seisottamista, ja hitto jotta se meni Marikan kanssa tosi hyvin, varsinkin kun Voro ei nähnyt mua. Mutta mä kun tulin näkyviin niin korvat meni päätä myöden. Mutta päätettiin sitten että Sari vie Voron PU kehään ja mä yritän muuttua näkymättömäks Vorolle. Ja minusta se sitten menikin Sarin kanssa tosi kivasti, mutta Voro ei enää sijoittunut PU kehässä, Enkä ollut mitenkään kauheen tyytyväinen kun silmin nähden huonompi meni PU sijoille -.- Mutta olihan Voro sentäs 32 uroksesta 5 paras, että ei paha sinänsä mutta kun nyt haetaan vään jo muutakin kuin hyvää mieltä! Arvostelu jälleen kerran niin epäselvä että en sitä ees yritä kirjottaa tähän, ollu taas hiukka epämääränen käsiala sihteerillä.
Mutta nyt sitten alko nly tauko. Ja sitä kestää maaliskuun lopulle ja siihen asti me treenataan tuota Voron esiintymistä ja kasvatellaan sille massaa! Mä uskon että kuhan se saa massan ja tuon esiintymisen taidon niin rupee menetystäkin tulemaan!
sunnuntai 9. marraskuuta 2014
maanantai 3. marraskuuta 2014
Kuonopanta
Täyty nyt ihan ruveta blogiin kirjuuttamaan kyseisestä kapistuksesta, kun tuntuu ihmisten mielestä tuo olevan kovin vääränlainen asia auttamaan koiran vetämisessä. Tai jotka käyttävät tuntuvat pitävän sitä koiran loppu elämän.
Kuonopantahan on koulutusväline, ei pysyvä olomuoto. Meillähän tuo siis oli käytössä Myrtillä ja sillä sain sen vetämättömäksi.
Meillä koulutus meni näin:
Myrtin kanssa ongelma oli, jotta halusin että se saa nuuskutella tuoksusia mutta löysällä hihnalla, kyllähän se käskyn alla jalan vieressä kulki hienosti pelkällä käskyllä, mutta musta taas ei oo koiralle kovinkan miellyttävä lenkki kävellä koko ajan omistajan jalan vierellä.
Mulla oli tietty lenkki minkä kiersin koirien kanssa Lappilassa, ja kun rupesin koulimaan Myrttiä niin kuljetin sitä aluksi yksin. Kotoo lähdimme kuonohihna kuonolla, ja aina kun likka käveli sen avulla löysällä hihnalla "naks" ja palkka, jonkin aikaa se meni siihen että tuli sitten jalan vierelle seuraamaan kunnes hiffasi pointin. Aluksi kuljimme koko lenkin hihna kuonolla, kunnes rupesin puottamaan sitä pois tietyn matkan jälkeen, ja joka kerta matka jolla kunopanta oli kuonolla lyheni, ja lopulta päästiin koko lenkki löysällä hihnalla.
Sen jälkeen alkoi treeni että otin Fleurin vierelle mukaan, mutta se oli aika helposti valmista, Fleur ei aiheuttanut Myrtissä vetointoja koska Fleur itse kulkee kauniisti hihnassa (kunnes joku tulee vastaan ja pitää huutaa). Kokeilinkin sitten ottaa Riesun, ja samaan tyylin kun yksin ollessa treenailimme homman kuntoon. Ja nykyään Myrtti kävelee siis löysällä hihnalla, ainut poikkeuksen tekee kun etsii sontimis paikkaa ja sillon kyllä meinaa mamma kyntää ojaa, mutta olen todennut että kun lasken irti kakalle niin pääsen helpommalla (tässä en voi ottaa kuonohihnaa avuksi, koska ei kakkaa hihna kuonolla). Ja siis sillon jos joku tulee vastaan pyydän Myrtin tietenkin mun vierelle ohittamisen ajaksi.
Nyt tässä ostin Vorolle myöskin oman kuonohihnan, kun siis eihän jätkän vetäminen käteen tunnu mutta se sen köhiminen oli ihan järkyttävän kuulosta. Oliko se sillä kuonolla kaksi lenkkiä ja sen jälkeen ollut taskussa varuiks, ei enää vedä :D Helppo oli :DDD
Mutta näin, kuonohihna on oiva koulutusväline, mutta se ei saa jäädä pysyväksi olomuodoksi koiran kuonolle!! Myrtille ollaan keran pari jouduttu laittamaan tuo muistuttamaan mutta ollut tyyliin ulkoovesta ulos ja sit saanu puottaa pois. Ja nyt kun oli hotspot, niin tuon kuonohihnan sai tarpeeksi ylös että ei osunut kipeeseen. Ja hei eipä tuo kuonopanta eroa hevosen riimusta :D
Kuonopantahan on koulutusväline, ei pysyvä olomuoto. Meillähän tuo siis oli käytössä Myrtillä ja sillä sain sen vetämättömäksi.
Meillä koulutus meni näin:
Myrtin kanssa ongelma oli, jotta halusin että se saa nuuskutella tuoksusia mutta löysällä hihnalla, kyllähän se käskyn alla jalan vieressä kulki hienosti pelkällä käskyllä, mutta musta taas ei oo koiralle kovinkan miellyttävä lenkki kävellä koko ajan omistajan jalan vierellä.
Mulla oli tietty lenkki minkä kiersin koirien kanssa Lappilassa, ja kun rupesin koulimaan Myrttiä niin kuljetin sitä aluksi yksin. Kotoo lähdimme kuonohihna kuonolla, ja aina kun likka käveli sen avulla löysällä hihnalla "naks" ja palkka, jonkin aikaa se meni siihen että tuli sitten jalan vierelle seuraamaan kunnes hiffasi pointin. Aluksi kuljimme koko lenkin hihna kuonolla, kunnes rupesin puottamaan sitä pois tietyn matkan jälkeen, ja joka kerta matka jolla kunopanta oli kuonolla lyheni, ja lopulta päästiin koko lenkki löysällä hihnalla.
Sen jälkeen alkoi treeni että otin Fleurin vierelle mukaan, mutta se oli aika helposti valmista, Fleur ei aiheuttanut Myrtissä vetointoja koska Fleur itse kulkee kauniisti hihnassa (kunnes joku tulee vastaan ja pitää huutaa). Kokeilinkin sitten ottaa Riesun, ja samaan tyylin kun yksin ollessa treenailimme homman kuntoon. Ja nykyään Myrtti kävelee siis löysällä hihnalla, ainut poikkeuksen tekee kun etsii sontimis paikkaa ja sillon kyllä meinaa mamma kyntää ojaa, mutta olen todennut että kun lasken irti kakalle niin pääsen helpommalla (tässä en voi ottaa kuonohihnaa avuksi, koska ei kakkaa hihna kuonolla). Ja siis sillon jos joku tulee vastaan pyydän Myrtin tietenkin mun vierelle ohittamisen ajaksi.
Nyt tässä ostin Vorolle myöskin oman kuonohihnan, kun siis eihän jätkän vetäminen käteen tunnu mutta se sen köhiminen oli ihan järkyttävän kuulosta. Oliko se sillä kuonolla kaksi lenkkiä ja sen jälkeen ollut taskussa varuiks, ei enää vedä :D Helppo oli :DDD
Mutta näin, kuonohihna on oiva koulutusväline, mutta se ei saa jäädä pysyväksi olomuodoksi koiran kuonolle!! Myrtille ollaan keran pari jouduttu laittamaan tuo muistuttamaan mutta ollut tyyliin ulkoovesta ulos ja sit saanu puottaa pois. Ja nyt kun oli hotspot, niin tuon kuonohihnan sai tarpeeksi ylös että ei osunut kipeeseen. Ja hei eipä tuo kuonopanta eroa hevosen riimusta :D
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)